Puhe 11.4.2026 Vihreiden Uudenmaanpiirin kokouksessa
YLE uutisoi 10.4.2026 Fingridin näkemyksen siitä, että Etelä-Suomen sähköverkko ei kestä kaikkia datakeskushankkeita. Datakeskuskyselyt ylittävät jo kolminkertaisesti Suomen nykyisen huippukulutuksen, yli 50 000 megawatin edestä kun huippulukema on 15 500 megawattia. Viimeisin sähkönkulutusennätys on tältä vuodelta 8. tammikuuta klo 17. Kotimainen tuotanto saavutti ennätyksensä samaan aikaan, noin 14 300 MW.
YLEn jutussa Fingridin kantaverkon suunnittelusta vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo arvioi, että jos 10 % hankkeista toteutuu, sähkötehon lisäys olisi 5000 MW, mikä lisäisi sähkönkulutusta kolmasosalla koko maan huippukulutuksesta (talvi). Jo tällä hankkeiden toteutumisprosentilla ja 60% osakäytöllä (kuten Suomen datakeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti ‘Jogi’ Poikola arvioi) olisi datakeskusten sähkönkulutuksen osuus siis noin 15% koko maan sähkönkulutuksesta huippukulutushetkellä. Kesäaikaan datakeskusten suhteellinen osuus sähkönkulutuksesta olisi siis moninkertainen, kun muu kulutus on noin puolet huippulukemista. Melko sallivaa ajassa, jossa ylikulutusta tulisi edelleen suitsia ja luonnon monimuotoisuutta vaalia, elvyttää ja ennallistaa. Nykyinen huippumäärä kotimaista sähköntuotantoa ei riitä vastaamaan tarvetta. Olen kuullut sanottavan, että datakeskusten rakentaminen boostaa uusiutuvan energian investointeja liikkeelle ja se nähdään hyvänä asiana. Mutta uusiutuva sähköntuotanto ei ole sekään ympäristöpositiivista eikä edes ympäristöneutraalia.
Haluan kiinnittää huomiota detaljiin, joka liittyy datakeskusten tarvitsemiin fossiilisiin polttoaineisiin. Sähköenergian tasaisen tarpeen ja kulutuksen lisäksi paljon täytyy säilöä myös kevytöljyä (tai muuta vastaavaa polttoainetta) varageneraattoreiden tarpeisiin. Varageneraattoreiden kapasiteetista on yleisesti huomioitava se, että kapasiteetin tulee olla kolminkertainen datakeskuksen huipputehoon nähden polttoainetehon vuoksi.
Poimin esimerkit kolmesta YVA-selvityksestä:
Vihdin Jokelan datakeskus, 200 MW
Säiliöissä 2,5-2,6 miljoonaa litraa = 48 tunnin käyttöä varten
Käyttö vuodessa 8,3-8,7 miljoonaa litraa = 160 testituntia vuodessa
Kirkkonummen datakeskus, 144 MW
Säiliöissä 1,75 miljoonaa litraa = 48 tunnin käyttöä varten
Käyttö vuodessa 5 miljoonaa litraa = 100 testituntia vuodessa
Järvenpään datakeskus, 100 MW (VE1) tai 130 MW (VE2)
1,1-1,4 miljoonaa litraa = 24 tunnin käyttöä varten
Käyttö vuodessa 450 000–580 000 litraa
Näiden kolmen datakeskuksen yhteenlaskettu kevytpolttoöljyn/ dieselin vuosikulutus on lähes 14 miljoonaa litraa. Tämä vastaa 27% Suomessa vuoden aikana kiinteistöjen lämmittämiseen käytetystä kevytpolttoöljystä, joka on 52 miljoonaa litraa (vuosi 2025/Tilastokeskus). Öljyn osuus Suomen kokonaisenergian kulutuksesta (2024) oli 241 petajoulea, eli noin 6,3 miljardia litraa. Jos YLEn uutisessa esitetyn arvion mukaisesti datakeskushankkeista toteutuisi 10%, lisäisi datakeskusten varageneraattoreiden käytön vuoksi fossiilisten polttoaineiden osuus 153 miljoonalla litralla - kolminkertaisesti kiinteistöjen lämmittämiseen käytetyn kevytpolttoöljyn määrä.
Olisivatko kaksi peruskysymystä, jotka täydentävät toisiaan ja jotka meidän pitää ratkaista, nämä:
Miten digitaalisen kulutuksen määrää vähennetään?
Miten digitaalisen kulutuksen ympäristö- ja ilmastojalanjälkeä minimoidaan?
Nämä kaksi kysymystä vaikuttavat digitaalisen kulutuksen kokonaisympäristövaikutukseen, joka on siis määrä x ympäristö- ja ilmastojalanjälki.
Meidän pitäisi löytää yhteinen Vihreä linja, johon voimme tukeutua datakeskus- ja siihen liittyvissä hankkeissa ja tuoda linjamme julkisuuteen.
Kohtaan A: Minusta meidän pitää kiireesti keskustella tästä ja löytää linja siihen, mihin tarpeeseen datakeskusten palvelua tarvitsemme. Ajatteluharjoitus: Jos datakeskus olisi sotekeskus, millaisiin tarpeisiin sen tulisi vastata, jotta maat kannattaa myydä datakeskuksille, voimaloille, siirtolinjoille, tiestölle jne. uhrata luontoa, kantaa ilmasto- ja ympäristöseuraukset ja ympäristöriskit, kuten suuronnettomuusriskit. Millaista digiterveyttä - eli ulkoisvaikutuksia - haluamme tavoitella?
Kohtaan B: Esimerkiksi näin: “Me Vihreät suhtaudumme… ja kannatamme datakeskushankkeita kun a b ja c täyttyvät. Hyvä datakeskushanke on sellainen, jossa…” Tällainen ulostulo olisi hyvä tehdä pian, viimeistään syyskuussa. Tämä ajatus ei ole minulta, vaan Timo de Villeltä, Vihreä hänkin. Vihreä tietopoliittinen ohjelma voi tarjota pohjan linjaukselle. Siinä sanotaan mm. näin: “Tietopolitiikan ekologisesti kestävä selkäranka on digitalisaation ympäristövaikutusten tunnistaminen ja tunnustaminen.”
Lähteet:
https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Arviointiohjelma%2C%20Vihdin%20datakeskusalue.pdf (luettu 29.3.2026)
https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Arviointiselostus_Kirkkonummen_datakeskus_2024.pdf (luettu 29.3.2026)
https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/J%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4n%20datakeskus%20Arviointiohjelma_FINAL_saavutettava_0_0.pdf (luettu 29.3.2026)
YLE 10.4.2026: Etelä-Suomen sähköverkko ei kestä kaikkia datakeskushankkeita – sähköä on, mutta väärissä paikoissa | Kanta-Häme | Yle (luettu 10.4.2026)
Tilastokeskus: Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (kaikki luokat) muuttujina Vuosi, Energialähde ja Tiedot. PxWeb (luettu 11.4.2026)
Antti 'Jogi' Poikola ja Timo de Ville, sosiaalisen median keskustelualusta.