Datakeskusta ei tule rakentaa Sudentullin alueelle

Datakeskusta ei tule rakentaa Sudentullin alueelle 

Kunta valmistelee yhteistyössä Fortumin kanssa kaavaa datakeskukselle noin 60 ha alalle Sudentullin alueella. Kunta on kiinnostunut hankkeen tuomista tuloista. Fortum perustelee hanketta myös vihreällä siirtymällä, mutta sivuutetuksi tulevat datainfran mittavat ympäristötuhot.

Minkään datakeskuksen rakentaminen, varustelu, käyttö ja sen tarjoaman palvelun käyttö ei ole millään mittarilla tutkittuna ekologisesti kestävää. Datakeskushankkeessa on mahdollista korkeintaan pyrkiä minimoimaan haittoja. Haittojen minimoiminen ei vielä tee hankkeesta vihreän siirtymän hanketta.

Internetin ja erityisesti lisääntyvä tekoälyn käyttö ovat valtavia ja eksponentiaalisesti kasvavia energiasyöppöjä. Olemme yksittäisinä henkilöinä siirtyneet käyttämään hehkulamppujen sijaan energiansäästölamppuja energiansäästön nimissä, mutta datajäteille näytämme sallivan energian rajattoman kulutuksen. YLE uutisoi 20.11., että teknologiajätit käynnistävät jo kilvan ydinvoimahankkeita. Microsoft, Amazon, Google ja Meta tahtovat energiantuotannon omiin käsiinsä datakeskustensa kasvavaa energiantarvetta turvaamaan. Jo nyt tietoliikenne kaikkinensa kuluttaa energiaa noin kolme kertaa enemmän kuin lentoliikenne, ja tietoliikenteestä jo noin 80% on bottiliikennettä.

Paitsi että datakeskusten energiankulutus on ahnasta käyttävät ne myös runsaasti talousvettä. Lähdepohjaisen Sääksjärven tilan heikentyminen lisääntyneestä talousveden tarpeesta aiheutuvan juoksutuksen tähden on ollut viime aikoina otsikoissa. Luontoarvoltaan poikkeuksellisen Sääksjärven tilaa datakeskus voi huonontaa entisestään.

Päättelyketjussa seuraava kysymys on: Mitä siitä seuraa? Vaikka talousvettä otettaisiinkin tulevaisuudessa Teilinummen tekopohjavesilaitoksen kautta Päijännetunnelista, tulee joskus Päijänteenkin vedentarjonnan raja vastaan.

Pari vuotta sitten Hollannissa sijaitseva Microsoftin datakeskus käytti 84 miljoonaa litraa vettä samaan aikaan kun maanviljelijöiden vedenkäyttöä rajoitettiin kuivuuden vuoksi. Tivi uutisoi noin vuosi sitten, että brittiläinen vesiyhtiö Thames Water harkitsee datakeskuksen jäähdytysveden kulutuksen rajoittamista, jotta vedensaannin voi turvata vesiyhtiön vastuualueen noin 15 miljoonalle asukkaalle. Datakeskukselle vedenkäytön vähentäminen tarkoittaa sen sähköntarpeen lisääntymistä. Jos taas vedensaanti turvataan datakeskukselle, uuden asuinalueen rakentaminen voi estyä, koska vettä uuden alueen asukkaiden tarpeisiin ei voi taata.

Kaiken digitalisoittaminen lisää akkujen ja laitteiden tarvetta, mikä puolestaan lisää raaka-ainekulutusta. Digitaalisten laitteiden raaka-aineet ovat ehtyviä ja niiden hankinta osaltaan polkee niin luonto-, kulttuuri- kuin ihmisarvoja. Vaikka laite olisi pitkäikäinenkin, on senkin elinkaaren päässä päätyminen jätteeksi.

Miten tietoisia näistä asioista ollaan ja mikä arvo näille annetaan paikallistason kunnallisessa päätöksenteossa? Voimmeko irrottaa ekologiset arvot datakeskushankkeen hyötyjä himoitessamme? Ajatelkaa, mitä olemassa olevaa olemme valmiit kadottamaan lopullisesti jos Sudentullin TP-3/kem alue ja datakeskushanke toteutetaan.

Tässä menetyksistä muutamat nostot:

Alueen maisemallinen yhtenäisyys menetetään ja samalla esimerkiksi alueen potentiaali kehittyä virkistys- ja kulttuurikohteena.

Asemakaava-alueen vieressä sijaitsee Sudentullinmäki, joka on sm-1 –merkinnällä on osoitettu muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Sm-1 –kohteita koskevan määräyksen mukaan kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty.

Aittakallion ateljee on osa nurmijärveläistä kulttuuriperintöä, ja se tulisi itsestään selvästi siksi säilyttää myös sukupolville meidän jälkeen.

Jussilan tilan rakennuksilla on todettu olevan kulttuurihistoriallisia arvoja. Kunta on tosin päästänyt rakennukset erittäin huonoon kuntoon, eikä niistä ole säilytettävissä kunnan teettämän selvityksen mukaan kuin yksi. Rakennusten korjattavuus- ja siirrettävyysselvityksen Jussilan tilan rakennuksista on toteuttanut Sustera Group (entinen Raksystems), joka ei ole perinnerakentamisen asiantuntijataho. Perinnerakentamisen asiantuntijat voisivat nähdä asian toisin.

Sudentullin alueen kehittäminen TP-3/kem alueena on peruttava.

Fortum vastasi mielipidekirjoitukseeni - Nurmijärven kunta ei

Fortumin viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden päällikkö Juha Ruokonen vastasi mielipidekirjoitukseeni. On ymmärrettävää, että hän ei Fortumin edustajana ota kantaa siihen, mitä tämä hanke toteutuessaan peittäisi alleen ja mitä nykyiset ja tulevaisuuden asukkaat menettävät. Hän kirjoittaa, että "kaikella ihmisen toiminnalla on vaikutuksia luontoon ja lähiympäristöön". Niin juuri, ja ihminen voi valita, ovatko hänen toimintansa vaikutukset luontoon ja lähiympäristöön parantavia vai vahingoittavia. Tämä hanke on vahingoittava. 

Kunta ei ole vastannut kirjoitukseen. 

Nurmijärven uutiset 12.12.2024

Fortum vastaa: Sudentullin työpaikka-alue soveltuu hyvin datakeskukselle

Susanna Metsälä nostaa mielipidekirjoituksessaan (Nurmijärven Uutiset 30.11.2024) esiin datakeskushankkeiden energian- ja vedenkulutuksen. Vuoropuhelu eri sidosryhmien kanssa on meille Fortumissa tärkeää ja se on osa hankekehitystämme. 

Vihreä siirtymä tai puhdas siirtymä tarkoittaa talouden rakennemuutosta kohti kestävää kasvua ja hiilineutraalia yhteiskuntaa. Tärkeä osa siirtymää on yhteiskunnan sähköistyminen eli fossiilisen energian korvaaminen hiilidioksidipäästöttömästi tuotetutulla sähköllä. Vuonna 2023 Suomen sähköntuotanto oli jo 94 prosenttisesti päästötöntä. Maassamme on paljon uusia uusiutuvan energian hankkeita kehitteillä.

Datakeskuksien määrä maailmassa on voimakkaassa kasvussa. Yhtenä ajurina on tekoälyn vaatima laskentatarve, mutta myös perinteisten pilvipalvelujen kysyntä kasvaa edelleen. Suomi on houkutteleva kohde uusille datakeskuksille. Puhdasta sähköä on saatavilla suhteellisen edulliseen hintaan, puhtaan sähkön tuotantokapasiteettia on mahdollista rakentaa lisää ja sähköverkkomme on erittäin luotettava. Meillä on viileä ilmasto, joka pienentää jäähdytyksen tarvetta verrattuna lämpimämpiin maihin sekä paljon käytettävissä olevia maa-alueita ja osaavaa työvoimaa.

Kaikella ihmisen toiminnalla on vaikutuksia luontoon ja lähiympäristöön. Näin on myös datakeskusten osalta. On tärkeää, että luonto- ja ympäristövaikutukset pyritään huomioimaan ja minimoimaan jo hankkeiden varhaisessa vaiheessa.

Datakeskukset tarvitsevat talousvettä siinä missä muutkin työpaikat. Keskuksen jäähdytys voidaan kuitenkin hoitaa ilma- tai vesijäähdytyksen avulla. Sudentullin datakeskushankkeen varsinainen toteuttaja ja sen valitsema jäähdytystapa ei ole vielä tiedossa, mutta vesijäähdytys on epätodennäköinen. Datakeskuksessa syntyvä hukkalämpö voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää kaukolämmityksessä tai vaikkapa kasvihuoneiden lämmityksessä.

Nurmijärven kunta on kaavoittanut osayleiskaavassa Sudentullin työpaikka-alueeksi ja nyt asemakaavaa viedään eteenpäin yhteistyössä Fortumin kanssa. Toteutuessaan datakeskus tuo alueelle satoja uusia suoria työpaikkoja, joiden lisäksi syntyy epäsuoria työpaikkoja. Rakennusaikana työvoiman määrä on moninkertainen. Kuntataloutta datakeskus parantaa mm. kiinteistöveron kautta.

Kuuluisaa Nurmijärveläistä Aleksis Kiveä lainaten: ”Kaikki onnistuu hyvin, jos käymme aina käsiin järkevällä mielellä.”

Kirjoittaja on päällikkö, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Fortum

Linkki: https://www.nurmijarvenuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/8132061