Kirjoitettu 8.2.2026
Valtuusto kokoontui 28.1.2026 päättämään Sudentullin alueen tonttikaupan esisopimuksesta. Joona Suomi piti Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenvuoron. Kiteytän puheenvuoron, jonka jälkeen kommentoin puheessa esitettyjä argumentteja.
Kokoomuksen valtuustoryhmän mukaan kyseessä on historiallinen tonttikauppa. Ei ole kyse vain euroista, vaan siitä, millaista tulevaisuutta ja teollisuutta haluamme Sudentulliin rakentaa.
Yleiskaavassa alueella on kem-merkintä, työpaikka-alue, jolle saa sijoittaa vaarallisia kemikaaleja varastoivia laitoksia. Kokoomuksen mukaan tällaisia kaavapaikkoja on Suomessa harvassa, joten on todennäköistä, että ilman datakeskushanketta alueelle tulisi hakeutumaan kemianteollisuutta. Kokoomuksen mukaan datakeskus on korkean lisäarvon digitaalisen infrastruktuurin puhdasta hiljaista ja turvallista sisätiloissa tapahtuvaa toimintaa. Se on moderni vaihtoehto, joka säästää meidät raskaamman ja riskialttiimman teollisuuden tuomiselta Klaukkalan kupeeseen. Kokoomus rinnastaa AI- ja datakeskuskehitystä kultaryntäyksiin, jossa 1800-luvulla suurimmat ja varmimmat voitot tekivät ne, jotka tarjosivat infran kultaryntäykselle. Kokoomus näkee, että Nurmijärvi tarjoaa maailman varakkaimmille toimijoille sen perustan, jota ilman moderni yhteiskunta ei toimisi. Heille 24 m€ myyntihinta ja miljoonien vuotuiset verotulot muodostavat kunnan talouden selkärangan, joka turvaa kuntalaisten palvelut pitkälle tulevaisuuteen.
Kokoomuksen mielestä hankkeessa vihreät arvot eivät ole vain puhetta. Datakeskus toimii 100 % päästöttömällä sähköllä. Hukkalämpö muuttaa datakeskuksen energiasyöpöstä kunnan edulliseksi kaukolämmön puhtaaksi moottoriksi. Kokoomus näkee, että se on konkreettinen, ekologinen ja taloudellinen etu ja kiertotaloutta parhaimmillaan, kun prosessin sivutuotteet muutetaan kuntalaisten eduksi.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta kokoomus katsoo suuren yhtenäisen tontin paremmaksi kuin perinteisen teollisuusalueen. Kokoomus vertaa pieniin tontteihin, jotka heidän ajattelussaan täyttyisivät teistä ja pirstaloituneeta infrasta. He pitävät hyvänä sitä, että kaavaehdotuksessa 30 % tontista säilyy kasvipeitteisenä. Suojaviheralueet ovat uutta puustoista maisemaa. Hulevedet puhdistetaan ja valosaaste minimoidaan. Niittyjä perinteisen teollisuusalueen nurmikenttien sijaan. Lepakot on huomioitu, kun tontille asetetaan lepakkojen levähdyskotelot. (Välihuomautus: Tämän sanoessaan Joona Suomen kasvoilla käväisee vino hymynkare.) Tehokkaampi tontin käyttö tuo vähintään kaksinkertaiset kiinteistöverotulot verrattuna pirstaleiseen pienteollisuusalueeseen.
Kokoomus pitää historiaa ja kulttuuriperintöä monen sydämenasioina. Jussilan tilan merkitys on tunnistettu. Kokoomuksen mielestä on kuitenkin oltava rehellisiä: Perinnön vaaliminen vaatii joskus vaikeita ja realistisia päätöksiä. Teknisten kuntotutkimusten mukaan totuus on karu. Vuosikymmenien saatossa useimmat rakennukset ovat päässeet romahdusvaarakuntoon eivätkä ne kestäisi siirtämistä. Kokoomuksen mukaan totuus on se, että ne eivät säilyisi siinäkään tapauksessa, että hanke ei toteutuisi. Vastuullista sen sijaan on se, pelastamme sen, mikä on mahdollista - luhtiaitta siirretään ja kunnostetaan.
Kokoomuksen mielestä tulevaisuussopimus kertoo DayOnen sitoutumisesta Nurmijärveen: Rahoitusta ohjataan Aalto-yliopistoyhteistyöhön, Nurmijärven opiston taideopetukseen, Valkjärven kunnostukseen ja vesiensuojeluun seuraavan viiden vuoden ajan.
Kokoomuksen mukaan meillä on vastassa joko moderni, vihreä ja taloudellisesti huikea datakeskus tai epävarmuus siitä, mitä kem-merkitty alue voisi houkutella. Kokoomuksen mielestä meillä ei ole varaa tarpeettomiin viivytyksiin, jotka maksaisivat kuntalaisille miljoonia. Lopuksi kokoomus julistaa, että tehdään vastuullinen päätös Nurmijärven elinvoiman, luonnon ja tulevaisuuden puolesta. Olemme pohjaesityksen kannalla.
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro pyrkii viestimään, että he ovat huolellisesti ja monipuolisesti perehtyneet datakeskushankkeen vaikutuksiin. Sana vastuu - vastuullinen toistuu ja tulevaisuusorientaatio on vahva. Kuitenkin spekulaatio kemianteollisuuden ryntäykselle alueelle on lähinnä pelotteleva ja keinotteleva. Vertaukset kultaryntäykseen ja kem-merkintään ontuvat. Kultaryntäyksen infran tarjoajia (Joona Suomi mainitsee rautatiet ja lapiot) ei voi verrata tontinluovuttajan rooliin, jollainen Nurmijärvi tässä hankkeessa on. Klaukkalan yleiskaavan kem-merkintä tarkoittaa vain varastointia ei valmistusta. Kunnanjohtaja Mäkelä on sanonut mm. näin “Yritys voisi varastoida kotitalouksissa käytettäviä aineita, esimerkiksi hiuslakkaa.” (YLE 26.9.2021) Mielikuvan herättäminen jostakin äärimmäisen myrkyllisestä kemiantehtaasta on paisuttelevaa viestintää eikä olisi kaavoituksen puolesta mahdollistakaan.
Kokoomuksella ja tässä kaavoituksessa on hämärtynyt työpaikka-alue ja teollisuusalue. Työpaikka-alue voi kaavoitusprosesseissa tarkentua hyvin moneksi, mutta se ei ole automaattisesti yhtä kuin teollisuusalue. Työpaikka-alue rajaa pois vain asumisen. Yleiskaava voi tarkentua asemakaavaan moneksi. Useita visioita ja vaihtoehtoja olisikin pitänyt avoimesti etsiä ja käsitellä.
Myös kiertotalouteen Kokoomus on zoomannut rajautuneesti. Kiertotaloutta edistäväksi tai noudattavaksi ei voi katsoa toimintaa, josta vain yksi sivuvirta jatkaa kulkuaan seuraavaan käyttötarkoitukseen. Tässä tapauksessa datakeskuksen tuottama valtava ylijäämälämpö. Sitä voidaan luonnehtia myös lämpösaasteeksi tai lämpöjätteeksi, joka on dumpattava jonnekin. Se, kenen vastuulla lämpöjätteen käsittely on, on edelleen avoin kysymys. Kiertotalousmalli perustuu tuotteiden ja materiaalien jakamiseen, korjaamiseen, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen mahdollisimman pitkään. Pidentämällä tuotteiden elinkaarta kiertotalous auttaa vähentämään jätteen syntymistä mahdollisimman paljon. Kiertotalouteen siirtyminen tarkoittaa sitä, että käytetään vähemmän luonnonvaroja ja vähennetään riippuvuutta raaka-aineista. Miten Kokoomuksessa ymmärretään datakeskuskokonaisuuden toteuttavan kiertotaloutta? Ensimmäinen kysymys on jo datakeskuksen sijoittelu maaseutumaiseen ympäristöön. Tilanne on toinen, jos on olemassa käytöstä poistettu paperitehdas, kuten Haminassa, tai käytöstä poistettu kaatopaikka, jonne ei oikein paljon muuta voi sijoittaa.
Luonnon monimuotoisuuden paremmuusvertailu toisin toteutettavaan pienteollisuusalueeseen ontuu sekin. Ensiksi siksi, että vaihtoehtoista kaavaa emme ole nähneet. Toiseksi siksi, että pienteollisuuskaavaakaan ei tietenkään pidä laatia niin, että luonnon monimuotoisuus vaarantuu. Kokoomuslaiset joutuvat ummistamaan silmänsä siltä, että luonnon monimuotoisuutta vaalii ja elvyttää parhaiten se, että säilyttää sen ja parantaa sitä, mitä jo on. Se, että hulevedet puhdistetaan ja valosaaste minimoidaan, ovat pakollisia haittojen vähentämisen keinoja - eivät todiste hankkeen vihreydestä. Lepakkojen levähdyskoteloiden toimivuuteen Joona Suomi ei itsekään usko. Se näkyi hänen vinosta hymystään, jonka tukahduttaminen melkein onnistui hänen mainitessaan levähdyskoteloista.
Sitten se Jussila. Miten “perinnön vaaliminen vaatii joskus” sellaisia “vaikeita ja realistisia päätöksiä”, jotka lopettavat perinnön vaalimisen? Jälleen Kokoomus katsoo asiaa valikoivasti ja historiattomasti. Rakennukset eivät ole päässeet romahduskuntoon, vaan kunta on itse tietoisesti lopettanut rakennusten kunnossapidon jo kymmeniä vuosia sitten. Viimeiset vuokralaiset muuttivat pois vuonna 2012. Heidän vuokrasopimukseensa sisältyi ehto, että vuokranantaja ei sitoudu rakennusten ylläpitoon vuokra-aikana. Viimeisten asukkaiden mukaan heidän Jussilan tilalla asuessaan syntyi vaikutelma, että kunta antaa kiinteistön rapistua, vaikka kiinteistössä ei ollut peruuttamattomia vauriota. Kunnossapidon laiminlyönti ei ole rakennussuojelun kumoamisperuste. Asiantuntijoiksi arvioimaan Jussilan tilan rakennusten kuntoa kunta oli ehkä tarkoitushakuisesti valinnut tahon, joka ei ole perinnerakentamiseen profiloitunut. Tämä olisi hyvä Kokoomuksenkin huomata, ennen kuin julistavat totuutta ja rehellisyyttä.
Lopuksi haluaisin kysyä, mistä kustannuseristä hankkeen viivästyminen maksaisi kuntalaisille? On erikoista sanoa, että jokin maksaa, jos jokin ei tuloudu. Maksanko siis jotakin joka päivä siitä, että en saanut tänäkään lauantaina lottovoittoa? Maksaako kunta itselleen kiinteistöveroa? Jos kyllä, niin eikös silloin sama raha kierrä taskusta taskuun ja takaisin? Vastuullista päätöstä minäkin toivon "Nurmijärven elinvoiman, luonnon ja tulevaisuuden puolesta” enkä siksi voisi olla pohjaesityksen kannalla. Moderni yhteiskunta kyllä toimii ilman juuri tätä - ja montaa muutakin - datakeskusta.