Nurmijärveläiset, datakeskuksesta ei ole vielä päätetty! Miksi kunta viestii niin kuin päätös olisi jo tehty?

Kirjoitettu 29.1.2026

Olen huolissani tapahtumasarjasta, joka huipentuu 22.1.2026 uutisointiin DayOne datakeskuksen tulosta Klaukkalaan ja sitä seuranneisiin kokouksiin; kunnanhallitus 26.1. ja kunnanvaltuusto 28.1.2026. Ajattelen tapahtumia, jotka eivät ole olleet riittävän avoimia ja laajapohjaisesti kuntalaisia tai edes poliittisia päättäjiä osallistavia. Teen seitsemän nostoa.

1. Kunnanhallitus päätti suunnitteluvaraussopimuksesta Fortum Heat and Power Oy:n kanssa 16.2.2024. Mitään sen kummempia liitetietoja ei ollut kokousaineistossa, kuten suunnittelua ohjaavat kaava-asiakirjat tai kuvausta alueesta (ainakaan julkisesti saatavilla). Tämä on ollut äärimmäisen tärkeä paperi. Kunnanjohtajan sanoin, poliittinen päätös on tehty jo silloin (keskustelu 24.10.2025). Tästä suunnitteluvaraussopimuksesta saati sen merkityksestä kaavoitusprosessin kannalta ei ole tietoa Sudentullin kaavoitusta koskevalla Nurmijärven kunnan sivulla. Kunta lähti toteuttamaan kaavaa vastaamaan ”varman ostajan” ja yrityksen tarpeita, sanoi asemakaavapäällikkö Crista Toivola samassa keskustelutilaisuudessa ja lisäsi, että eivät halua tehdä turhaa työtä. Kaavoitusvaihtoehtojen tekeminen on perustyötä - ei turhaa työtä. 12 kunnanhallituksen jäsentä ovat käytännössä - joku heistä ehkä tietämättään - tehneet erittäin suuren päätöksen. Nurmijärveläiset eivät tienneet tästä kohtalokkaasta päätöksestä mitään. Kuntalaisilta ei kysytty, miten Sudentullin aluetta tulisi kehittää, vaikka kuntalakiin on kirjattu kuntalaisten oikeus vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin (410/2015, 22 §).

2. Asemakaavaehdotus perustuu voimassa olevaan Klaukkalan osayleiskaavaan, joka perustuu maakuntakaavaan. Osayleiskaavan laadinnan aikaan on ollut voimassa maakuntakaava (2007), jonka on allekirjoittanut silloin vielä poliittinen päätöksentekijä Outi Mäkelä. Maakuntakaava on sen jälkeen uusittu kahdesti (2016 ja 2023), ja näissä uudemmissa maakuntakaavoissa Sudentullin alue ei ole enää työpaikka-alue. Uudempien maakuntakaavojen suunnitteluohjeiden mukaan Sudentullin alueen käyttö nyt kaavaillulle datakeskukselle ei ehkä olisikaan enää mahdollista. Vaikka Sudentullin kaavoituksen asiakirjoissa viitataan uusimpaan maakuntakaavaan toistuvasti, ei maakuntakaavalla ole takautuvasti ohjausvaikutusta laadittavaan asemakaavaan. Tuoreimmalla Klaukkalan osayleiskaavalla sen sijaan on. 

3. Klaukkalan osayleiskaavan merkintöjen ja määräysten mukaan Sudentullin alueella sijaitseva Jussilan tila on ”Suojeltava rakennus”. Merkinnät ja määräykset ovat oikeusvaikutteisia eli sitovia. Kaavaselostuksen mukaan on ”kunkin rakennuksen osalta selvitettävä tarkemmin suojelutarve”. Kaavaselostuksessa kerrotaan kaavan laatimisesta ja keskeisistä ominaisuuksista. Se ei ole oikeusvaikutteinen. Crista Toivola kuitenkin on nojannut selostukseen, kun hän on argumentoinut Jussilan suojelustatusta vastaan.

4. Kaavoitusprosessin mukaiset YVA-selvitykset tehtiin, eikä millään niistä ole tähän mennessä ollut estävää vaikutusta kaavoituksen lopputuloksen kannalta. Kun YVA-arvioinnissa löydettiin suojeltujen lepakoiden elinalue, kunta osti konsulttitoimistolta suojelusta poikkeamishakemuksen laadinnan. Tästä ei ole merkintää missään kunnan elimen kokouspöytäkirjassa. Ei myöskään siitä, että ELY-keskus myönsi poikkeusluvan. ELY-keskuksen päätöksestä olisi voinut valittaa, mutta siitä ei valitettu. Voimmeko ihmetellä tätä, kun kukaan ei tiennyt määräajan puitteissa, että päätös on tullut? Yksikään kuntalainen, edes valtuutettu, ei säännöllisesti käy ELY-keskuksen verkkosivuilla katsomassa, mahtaisiko siellä olla jokin oman kunnan alueen poikkeamispäätös nähtävillä. Päätös on nähtävillä vain 30 päivän ajan. Sitten se poistuu. Lopputulos: Lepakot, valmistautukaa muuttolentoon. Avoimuus kuntalaisten suuntaan ei ollut kunnalle tärkeää. Kun nostin tämän asian esiin, kunta lisäsi ELY-keskuksen päätöksen verkkosivuilleen viime syksynä kuukausia valitusajan päättymisajan jälkeen. 

5. Kunnan järjestämässä kolmessa asukastilaisuudessa on annettu paljon puheaikaa Fortumin myyntitykeille. Paikalla eivät ole olleet museoviranomaiset, yva-selvitysten tekijät tai muut asiantuntijat, jotka voisivat valottaa suunnitelmia hiukan eri näkökulmista kuin unelmoiduista taloushyödyistä kunnan (ja varmasti myös Fortumin) kassaan. Asukastilaisuuksiin osallistuneen kokemuksella voin vahvistaa, että kunnan agenda kävi pläkkiselväksi. Ei tässä ole aikomustakaan etsiä vaihtoehtoja tai toimia neutraalisti kaavoitusmonopolia nauttivana tahona, tai aidosti osallistaa kuntalaisia keskusteluun Sudentullin alueen kehittämisestä. Kyllä meni tunteisiin sen kieron näytelmän seuraaminen.

6. Alueidenkäyttölain mukaan asemakaavoituksessa ”Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä on vaalittava, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.” Rikkooko kunta lakia? Tietoisesti rahanhimossaan vai piittaamattomuuttaan luonto- ja kulttuuriarvoista? Kovasti ovat hakeneet todistuksia sille tulkinnalle, että erityisiä arvoja alueella ei olisi. 

7. Kunnan viestinnässä on alkanut toistua huolestuttava piirre: Ne ovat puolueellisia. Ne tasoittavat tietä ja ohjaavat tiettyyn päätökseen. Tällainen viestintä roolittaa kuntalaiset joko myötäsukaisiksi kannattajiksi tai hankaliksi vastustajiksi. Lyhyellä varavaltuutetun kokemuksella minusta näyttää siltä, että kovin usein kriittiselle valtuutetulle ei ole tarjolla kuin vastustajan rooli. Kokouksessa on kolme pääasiallista toimintavaihtoehtoa: tee vastaehdotus, esitä pöytäämistä tai esitä palautusta valmisteluun - ja saa näille kannatus. Esittelijän pohjaesitys on siis vahva, ja jos tutkittuja vaihtoehtoja on vain yksi, ovat kaikki sen jäädyttävät esitykset käytännössä vastustamista tai ainakin hidastamista. Tämä roolitus tapahtuu nyt myös kunnan viestinnässä ja se on minusta viestintävallan väärinkäyttöä. Oli sitten kyse Märkiön myynnistä tai Sudentullista, kunnan viestinnän tulee esitellä asiaan liittyvät eri näkökulmat neutraalisti. Ei ainoastaan sitä, minkä kunnan viranhaltijat haluavat olevan poliittisen päätöksen tulos. Sitten kun lopullinen päätös on tehty, voi leijua ja kirjoittaa yksinomaan sen päätöksen hyödyistä. Ei tule mennä asioiden edelle myöskään siinä, että Rambollin ”kaivonkatsojat” jo kiertävät Sudentullin alueen naapurikiinteistöillä ilmeisesti kartoittamassa tulevien räjäytysten vaikutuksia pohjaveteen. 

En olisi uskonut, että tämä hetki koittaa, mutta olen valmis osoittamaan mieltä sen puolesta, että Sudentullin alue säilytetään luonnolle ja kulttuuriperinnölle: Eläinten elinpiirinä, rakennukset historiamme kertojina, maisema maalaisena, metsä noroineen hömötiaisen kotina, ateljee taiteen luomisen paikkana. Virkistykseksi ja hyvinvoinnin lähteeksi meille ihmisille. Menköön datakeskus vaikkapa käärmemäiseksi kanneksi moottoritien päälle tai luolastoon moottoritien alle. OneDayn singaporelaiset konttirakenteet varmasti soveltuvat siihen.

Ekologiset yhteydet Klaukkalan alueella

Alla olevassa kuvassa näkyvät maakunnallisesti tärkeät ekologiset yhteydet (valkoiset nuolet), ekologisina yhteyksinä toimivat virtavedet (sininen katkoviiva) sekä maakuntakaavan viheryhteystarpeet (keltainen katkoviiva) Klaukkalan alueella.  Sittemmin ekologisen yhteyden tilalle on rakennettu Klaukkalan ohitustie (valmistui 2020) ja suunniteltu datakeskus kaventaa ja katkaisee koilliseen kääntyvän ekologisen yhteyden.

Nurmijärven kunnan vain vähän reilu puoli vuotta vanhan ympäristö- ja ilmasto-ohjelman mukaan ”Luonnonsuojelulla ja sen kehittämisellä pyritään Nurmijärven kunnassa esimerkiksi edistämään metsien ja niiden ekosysteemien sekä arvokkaiden luontokohteiden monimuotoisuutta, suojelemaan uhanalaisia lajeja, turvaamaan ekologisia verkostoja ja poistamaan haitallisia vieraslajeja. Yleis- ja asemakaavojen laatimisen yhteydessä selvitetään kunkin alueen luontoarvot, jotka huomioidaan kaavoituksessa tarvittavin merkinnöin ja määräyksin.” Ympäristö- ja ilmasto-ohjelman valmisteluaikana toteutetun asukaskyselyn tulosten perusteella asukkaat kokevat luonnonsuojelun tärkeimmäksi ympäristö- ja ilmasto-ohjelman teemoista, ja siihen tulee kiinnittää erityistä huomiota ympäristö- ja ilmastotyössä. Mikä merkitys tälläkään ohjelmalla on, kun sen voi sivuuttaa tuosta noin vaan, kun halutaan datakeskus ja sen satumainen lupaus hoitaa kunnan velka?

Miten päättäjämme saadaan ymmärtämään ja tunnustamaan ympäristön kannalta muuttunut tilanne: arvokkainta valuuttaamme hetken kuluttua on elinvoimainen luonto. Sen vaalimiseksi tarvitaan vain hyvin hyvin rajallinen määrä datakeskuksia jos ollenkaan. Koralliriuttoja ne eivät pelastaneet.