8.4.2025
Jos datakeskuksia olisi rakennettu 160 vuotta sitten, olisivatko Aleksis Kiven aikalaiset kaavoittaneet Stenvallin talon maat? Vanhempiensa kuoleman jälkeen kurja ja kipeä Aleksis halusi pitää talon itsellään, mutta siihen eivät hänen eivätkä hänen veljensä Emmanuelin rahat riittäneet. Talo huutokaupattiin. Ei paljon ketään kiinnostanut tuolloin tulevan kansalliskirjailijan koti. Vuonna 1947 Aleksis Kiven Seura osti Kivien talon, kunnosti sen museoksi ja siirsi Nurmijärven kunnalle vuonna 1965 lähes sata vuotta kansalliskirjailijan kuoleman jälkeen. Arvelen vastaukseksi alun kysymykseen Kyllä, aikalaiset olisivat ilolla myyneet talon ja maat. Hurraa, investointeja ja työpaikkoja Palojoelle!
Vaan kyllä me nyt surisimme tuon kulttuurisen esi-isämme kotitalon menetystä. Vai olisiko nykyäänkin heitä, jotka mieluummin rakentaisivat datakeskuksen Aleksis Kiven kodin paikalle Palojoelle kuin säilyttäisivät sen?
Tämä kysymys on meille nurmijärveläisille ajankohtainen. Nurmijärven kunta on varannut tontin Sudentullin yritysalueelta Fortum Power and Heat Oy:lle. Suunnittelualueen pinta-ala on 95 hehtaaria (sopimuksessa 85,6 hehtaaria) ja alue on kokonaisuudessaan kunnan omistuksessa. Sopimuksessa ”sopijapuolet toteavat, että suunnittelualueeseen voidaan ottaa tarvittaessa mukaan myös alueeseen rajoittuvia kiinteistöjä”. Alueen rajanaapurit, huomioikaa, että tämä kirjaus mahdollistaa alueen laajentamisen.
Vertaan Sudentullin aluetta Aleksis Kiven kotimuseon ympäristöön. Sudentullin alue on tyypillinen uusimaalainen maatalousmaisema, jossa sijaitsee Aittakallion ateljee. Aittakallio on edesmenneen mitalintekijä-kuvanveistäjä Toivo Jaatisen kotitalo hänen kuolemaansa saakka vuonna 2017. Toivo Jaatisen pojan, Raimo Jaatisen, hallussa Aittakallio on edelleen aktiivinen paikallisten taiteilijoidemme työskentelytila ja monien vapaiden taiteilijoiden oppimisen ja kohtaamisen paikka. Muun muassa rajamäkeläisen Anne Kristinan, jonka näyttely on parhaillaan Monikossa, työhuone on Aittakallion ateljeessa.
Aittakallion ateljee tuhoutuisi datakeskuksen rakennusten alle.
Perehtyessäni tähän aiheeseen luin Nurmijärven kunnan sivuilta saatavilla olevat asemakaavavalmistelun selvitykset. Tässä kirjoituksessa viittaan rakennuksia ja luontoa koskeviin selvityksiin. Vertailemalla kunnan järjestämän asukastilaisuuden 5.11.2024 muistiota näihin selvityksiin, voi havaita, että tilaisuudessa nämä selvitykset sivuutettiin muutamalla maininnalla. Aikaa annettiin erityisesti Fortumille esitellä datakeskushanketta. On ymmärrettävää, että Fortumin edustajat puhuvat oman intressinsä mukaisesti hankkeen työllistävyydestä ja potentiaalisista taloudellisista hyödyistä kunnalle ja roolistaan vihreässä siirtymässä. Huomautan tässä vaiheessa, että ympäristöministeriön mukaan ”vihreä siirtymä on välttämätön muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta. Kestävä talous nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin ja luonnonvarojen kestävään käyttöön” (12) *Sulkeissa oleva numero viittaa lähteeseen. Lähdeluettelo on kirjoituksen lopussa.
Datakeskus ei ympäristöministeriön määrittelyn mukaan siis ole vihreän siirtymän teollisuutta, mutta siitä huolimatta Fortum sillä ratsastaa ja käyttää esittelymateriaaleissaan kuvia puhtaasta suomalaisesta luonnosta; meren rannasta, ruohikosta, puolukkamättäistä. Fortum ei tietenkään puhu hankkeen vahingoista. Kunnan virkahenkilöt ja kunnanjohtaja Fortumin ja kunnan välisen sopimuksen allekirjoittajana ovat puolestaan niin ikään hankkeen kannalla – eihän tällaista muuten valmistelussa olisikaan. Ketkä siis pitävät ääntä hankkeen ilmeisistä vahingoista, haitoista ja lopullisista menetyksistä? Tämä tehtävä jää asukkaille, joiden vaikuttamismahdollisuudet ovat kuitenkin hyvin rajalliset. Heidät tunnetaan arkikielessä “valittajina” ja "hidastajina".
Sudentullin alueella on kolme kulttuurisesti merkittävää rakennettua kohdetta; Aittakallion ateljee, Jussilan tila ja erityisesti tilan päärakennus sekä Koivurinteen tila. Näitä käsitellään kunnan tilaamassa selvityksessä Nurmijärven Sudentullin rakennusinventointi. Rakennusinventoinnissa käytetään kolmiportaista luokittelua. Luokkaan 1 lukeutuvat kaikkein arvokkaimmat kohteet ja luokkaan 3 näiden kriteerien mukaisesti arvottomat kohteet. Luokkiin 1 ja 2 luetut kohteet ja alueet ovat niitä, joiden joukosta löytyvät kaavoituksen yhteydessä suojelluksi tulevat kohteet ja alueet. (2)
Rakennusinventoinnin mukaan Aittakallion navetta on rakennettu vuonna 1927. Raimo ja Osmo Jaatinen muuttivat navetan taiteilija-ateljeeksi ja valimoksi vuonna 1985. Navetan kunto on hyvä. Se on luokiteltu arkkitehtonisen, historiallisen tai/ja ympäristöllisen merkityksensä osalta todistusvoimaltaan luokan 2 kohteeksi. Aittakalliosta, siis merkittävän mitalintekijä Toivo Jaatisen kotitalosta, ei jää jäljelle mitään jos datakeskushanke toteutetaan nyt valmistelussa olevalla tavalla. Rakennusinventoinnin mukaan Aittakallion arvotuksen perusteet ovat ”edustavuus, harvinaisuus, historiallinen kerroksisuus. Avoimeen tilaan liittyvä, maiseman kannalta tärkeä”.
Jussilan tilan päärakennus on arvotettu luokkaan 1, eli kaikkein arkkitehtonisen, historiallisen tai/ja ympäristöllisen merkityksensä osalta kaikkein arvokkaimmaksi kohteeksi. Rakennusinventoinnissa lausutaan Jussilan tilasta päärakennuksesta näin: ”Vaalittava pihapiiri tai lähiympäristö. Säilytettävä ryhmänsä edustajana. Rakennusaikansa hyvä edustaja, paikallishistoriallinen merkitys, rakennushistoriallinen merkitys, ikä, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä, lähiympäristön merkitys, avoimeen tilaan liittyvä.” (2) Kunta on hankkinut Jussilan tilan omistukseensa vuonna 1990. (3) Kysymys herää, miksi Jussilan tilaa ei ole ylläpidetty säilyttämisen edellyttämällä tavalla? Rakennusten kunto on tällä hetkellä välttävä. (Asemakaavapäällikkö Christa Toivola käytti asukastilaisuudessa 5.11. ilmaisua “huono, osin jopa vaarallinen” (14). Toivon asemakaavapäälliköltä täsmällistä ja neutraalia, ei värittynyttä ilmaisua.) Miksi kunta ei ole kehittänyt Jussilan tilaa paikallishistorialliseksi nähtävyydeksi, johon sillä on edellytykset?
Luhtiaitan kunto on vuosikymmeniä kestäneestä heitteillejätöstä huolimatta kohtuullisessa kunnossa. Selvitys (2) ottaa kantaa sen siirrettävyyteen ja asiasta kysyttiin myös asukastilaisuudessa. Kunnastamme vastattiin, että “yksi vaihtoehto on järjestää huutokauppa, jolloin ostaja vastaa siirtämisen kustannuksista” (14). Kuulostaako historian toistumiselta? Huutokaupataan, kuten Aleksis Kiven kotitalokin.
Rakennusinventoinnin kolmas kohde on Koivurinteen tilan. Myös Koivurinteen tilan rakennuksia on arvotettu luokkaan 2.
Kunta tilasi Sustera Groupilta rakennusten korjattavuus- ja siirrettävyysselvityksen (4) Jussilan tilan rakennuksia koskien reilu vuosi rakennusinventoinnin valmistumisen jälkeen. Selvityksessä tausta-aineistoksi mainitaan ainoastaan Sudentullin rakennusinventointi. Muusta taustakirjallisuudesta, joka käsittelisi esimerkiksi aikakaudelle tyypillisiä rakenteita tai niiden korjattavuutta, ei ole mainintaa. Selvityksen mukaan Jussilan tilan rakennuksista kahta rakennusta (asuinrakennus 2 sekä puuvaja), suositellaan purettaviksi. Muista rakennuksista ei ole samaa suositusta. Mitään rakennuksista ei selvityksen mukaan voi siirtää. Selvitys ei valota sitä, millä tavalla tämän arvokkaan kokonaisuuden paikallaan korjaamisen voisi toteuttaa. Onko tämä rajattu selvitystyön ulkopuolelle tarkoituksellisesti? Korjaustarvetta on valtavasti, mikä johtuu rakennusten ylläpidon ja korjausten laiminlyönneistä. Oma käsitykseni on, että perinnerakentajien ammattitaidolla korjaaminen on edelleen mahdollista, vaikka useita osia jouduttaisinkin korvaamaan uusilla alkuperäisiä vastaavilla materiaaleilla.
Sudentullin alueella sijaitsee siis kolme rakennusperintökohteita, jotka jäisivät datakeskuksen alle. Oulun yliopiston kaupunkisuunnittelun professori Anssi Joutsiniemi havainnollistaa datakeskuksen mittaluokkaa: ”Tontin rakennustehokkuus on e=0.8 ja rakennusoikeutta on 485 000 kem. Jos tämä rakennetaan kaavan sallimaan täyteen korkeuteen kolmessa yhdeksän metriä korkeassa kerroksessa, rakennusmassan tilavuudeksi muodostuu 4,365 miljoonaa kuutiota. […] Rakennus todellakin vastaa kooltaan 40 eduskuntataloa.”(5) Asukastilaisuudessa 5.11.2024 Fortumin edustaja vastaa kysyjän kysymykseen datakeskusrakennusten määrän lisäämiseen näin: “Riippumatta konesalien lukumäärästä sama asemakaavan sallima rakennusala ja rakennusoikeus tulee käytettyä hyvin tarkkaan”. Kunnan edustaja vastaa hiukan myöhemmin: ”Maisemaa määräävä rakentamisen korkeus on rajattu kaavassa enintään 27 metriin.” Toistan: Neljänkymmenen eduskuntatalon verran varastojen näköisiä laatikoita korkeintaan 27 metrin korkeuteen - Sudentullin alueen kaunis, yhtenäinen maisema muuttuu totaalisesti jos tämä hanke toteutuu. Jos varastojen ympärille istutettaisiin mäntyä ja kuusta “maisemoimaan” aluetta, kestäisi puilla noin 100 vuotta kasvaa 27 metrin korkeuteen.
Datakeskushanke uhkaa paikallisiksi kulttuuriperintökohteiksi luettavia kohteita. Pitäisikö pohtia, voiko kyseessä olla törkeä vahingonteko, kun tiedossa on ilmeinen tuho, joka täysin suunnitellusti toteutettaisiin rakentamalla paikalle datakeskus? Rikoslaki määrittää törkeäksi vahingonteoksi sen, että vahingonteko aiheuttaa ”historiallisesti tai sivistyksellisesti erityisen arvokkaalle omaisuudelle huomattavaa vahinkoa” (Rikoslaki, 2 §, 10.4.2015/368). Ainakin sen henkeä, vaikka päätösprosessi olisi laillinen.
Alkusanat teoksesta Nurmijärven kunnan kulttuurimaisema. Julkaistu vuonna 1985.
Ensimmäisen luontoselvityksen (12.9.2022) mukaan alueella tavattiin kuusi vaarantunutta lintulajia, joista yksi laji oli erittäin uhanalainen hömötiainen. Siitä huolimatta ”selvitystulosten perusteella ei ollut perusteltua rajata linnustollisesti arvokkaita kohteita”. Toisaalta selvityksessä todetaan, että alueen varttuneen puustoalueen metsäalueella todettiin huomionarvoisten lintulajien reviirejä. Puuston hakkuut muuttaisivat alueen sopimattomaksi esim. hömötiaiselle sekä vaarantuneelle pyylle, joka on myös EU:n lintudirektiivin liitteen 1 laji.
Ensimmäisen selvityksen toimeksiantoon ei sisältynyt lepakoiden inventointia, koska Sudentullin alue sisältyi Klaukkalan osayleiskaavaa varten tehtyyn lepakkoselvitykseen (Karlsson & Hagner-Wahlsten 2012). ”Selvitysalueen länsirajalla on todettu luokan III lepakkoalue (ks. SLTY 2012), mutta alue on sittemmin avohakattu Klaukkalan kehätien rakentamisen vuoksi. Kohde on menettänyt merkityksensä.” Lepakoiden elintila oli siis jo hävitetty.
Selvitysalueen itä–koillisrajan läheisyyteen on merkitty maakunnallisesti tärkeä ekologinen yhteysreitti Sudentullinmäen kautta. (7) Tämä reitti näkyy suurpiirteisesti myös Uudenmaan maakuntakaavassa. (6) Asukastilaisuudessa vakuutetaan, että “ekologiset yhteyskäytävät säilyvät kaava-alueen itä- ja länsipuolella”. Uskallan epäillä tätä, koska alue on laajentunut itään ja sen laajentumiselle edelleen on sopimuksen mukaan optio.
Luontoselvitystä täydennettiin uudella selvityksellä, koska selvityksen alainen alue laajentui itään 23,8 hehtaarilla. Uusi selvitys keskittyi erityisesti lepakkojen kartoittamiseen. Kaikki maassamme esiintyvät lepakot kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulaissa. Selvitysalueelta paikannettiinkin yhteensä yhdeksän arvokasta lepakkoaluetta: viisi luokan 1 aluetta, kaksi luokan 2 aluetta ja kaksi luokan 3 aluetta. Luokka 1 tarkoittaa sitä, että kohde on lainsäädännöllä suojeltu: ”Hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty” (7). Luokka 2 on erityisen tärkeä kohde ja luokka 3 monimuotoisuutta tukeva ja turvaava kohde. Asukastilaisuudessa kunta vastasi, että “hankkeelle haetaan poikkeamislupaa ELY:ltä lepakoiden levähdys- ja lisääntymispaikkojen hävittämiselle, mutta hanke ei siitä huolimatta vaaranna pohjanlepakon suojelun tasoa” (14). Ristiriita luontoselvityksen ja kunnan viranhaltijoiden näkemyksen välillä on ilmeinen.
Kuvakaappaus Luontoselvityksen täydennyksestä sivulta 10. https://www.nurmijarvi.fi/wp-content/uploads/2024/10/Raportti_luontoselvityksen-taydennys_Sudentulli.pdf
Laajennusalueella sijaitsee noro, joka lähiympäristöineen ”kuuluu ympäröivästä metsästä erottuvana metsälain 10 §:n mukaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin (pienvesien välitön lähiympäristö)”. Noroalue näkyy selvityksen kuvassa nro 6 punaisella viivalla piirrettynä.
Noro sijaitsee osittain osa-alueella 3, jonka korpimaisessa metsässä todettiin olevan ”lähteisyyttä, sillä ojissa virtaa kirkasta vettä ja kasvistossa on monia lähteisyyttä ilmentäviä lajeja”.
Päätin kurkata myös muinaismuistojen karttaa. Ja kas, suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on myös muinaismuistomerkkien alue. Alueella on neljä hiilimiilua sekä hautaröykkiöitä (8). Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) hiilimiilut sekä haudat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. (9)
Hiilimiilujen ja röykkiön sijainti kaava-alueen välittömässä läheisyydessä. Kuvakaappaus https://muinaismuistot.info/.
Kurkkasin myös Maakuntakaavan suojelualuemerkintöjen karttapalvelua, ja sieltä löytyi Koivusuo, joka sijaitsee Sudentullin alueen koilliskulmauksessa aivan sen välittömässä läheisyydessä. Koivusuon suojelua koskevat määräykset ovat vahvat: “luonnonsuojelulain nojalla suojellut ja suojeltavaksi tarkoitetut alueet. [...] Merkintään liittyy MRL 33§:n mukainen rakentamisrajoitus.” Suunnittelumääräyksen mukaan “suojelualueeksi osoitetulle alueelle ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka vaarantavat tai heikentävät niitä luonto- ja ympäristöarvoja, joiden perusteella alueesta on muodostettu suojelualue tai tavoitteena on siitä perustaa sellainen”. (1) Koivusuon suojelu ei rajoittu kuin seinään sen reunamille, vaan aluetta on katsottava laajempana kokonaisuutena.
Kuvakaappaus: Maakuntakaavan suojelualuemerkintöjen karttapalvelu. https://kartta.uudenmaanliitto.fi/portal/apps/webappviewer/index.html?id=69bf6ff889c74b97aa4ec39ad43c932e
Sudentullin alue ja sen ympäristö itään, länteen, pohjoiseen ja vähän matkaa eteläänkin on vielä yhtenäinen maaseutumainen alue. Siellä ei ole vielä teollisuutta tai kauppojen keskusvarastoja. Maakuntakaavan (Uusimaa-kaava 2050 ) mukaan ”yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja alueidenkäytössä on otettava huomioon alueiden arvokkaat ominaispiirteet ja turvattava luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön arvot. […] Laajat yhtenäiset luonnon- ja kulttuurimaisema-alueet tulee ottaa huomioon ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen, maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen kehittämisen sekä luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta. Laajojen, yhtenäisten rakentamattomien alueiden pirstomista ja pinta-alan pienentämistä on vältettävä erityisesti taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden ulkopuolisilla alueilla.” Sudentullin alue sijaitsee Helsingin seudun viherkehällä. Maakuntakaavan mukaan ”yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon Helsingin seudun viherkehän kokonaisuuden kehittäminen”.
Näyttää siltä, että Sudentullin alueen suunnittelu työpaikka-alueeksi Fortumin kanssa solmitulla sopimuksella ei noudata maakuntakaavassa määriteltyä yleistä suunnittelumääräystä.
On vaikeaa ymmärtää, että nämä kunnan tilaamat selvitykset, maakuntakaavan kirjaukset ja alueen välittömässä läheisyydessä olevat muut suojeltavat kohteet eivät olisi riittäviä perusteita loppupäätelmälle: Sudentullin paikka on väärä datakeskukselle. En ymmärrä, mitä alueella pitäisi olla, jotta se olisi riittävän arvokasta säilytettäväksi. Meidän rakennus- ja luontoperintömme eivät ole hämmästyttäviä pyramideja ja ihmeellisiä koralliriuttoja, ja silti niiden vaaliminen tuleville sukupolville on tärkeää.
Hämmästyttävää on myös näiden selvitysten tekemisen tarkoitus. Selvitysten tarkoitus on antaa faktatietoa alueista, joihin suuria muutoksia mietitään ennen kuin lopullisia päätöksiä alueita koskien tehdään. Nyt vaikuttaa siltä, että selvityksiä tehdään vain, että tiedämme, mitä tuhoamme ja miten voimme “minimoida haitat”. Tuolla fraasilla haittojen minimoinnista koetetaan vielä vakuuttaa kriittiset äänet siitä, että tuhoaminen olisi jotenkin vastuullista. Selvityksien voima ei näytä riittävän siihen, että ne aidosti vaikuttaisivat päätöksentekoon.
Sudentullin alueella on rakennusperintöä, taidetta ja luontoa. Perinnerakennukset tallentavat meidän arkista elämäämme, taitojamme ja historiamme käänteitä. Elävä taide on vapauden ilmaisua, mikä on mahdollista vain sivistyneessä, kulttuurisesti rikkaassa yhteiskunnassa, joka on sitoutunut demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. Taide ylläpitää demokratiaa ja tuottaa meille tietoa itsestämme ja ajastamme. Luonnon monimuotoisuus on kaiken elämän edellytys. Usein näitä kaikkia arvostetaan puheissa, mutta teot ovat toisia. Tällainen politiikan kaksoispuhe murentaa yleistä luottamusta.
Ehdotan, että datakeskukselle etsitään toinen sijainti. (Itse tosin en ottaisi datakeskusta kotikuntaani lainkaan.) Jussilan tila suojellaan. Siitä kehitetään perinnerakentamisen osaamiskeskus, jota myös Keudan rakennusalan koulutusohjelma hyödyntää. Aittakallion ateljee säilyy taiteilijoiden työtilana. Siellä järjestetään erilaisia kursseja ja residenssejä. Se kehittyy todelliseksi mitalien valmistamisen ja kuvanveiston kulttuurikeskukseksi Toivo Jaatisen perintöä kunnioittaen. Sudentullin luontoarvoja kunnioitetaan ja vaalitaan, joiltain osin myös ennallistetaan. Alueelle perustetaan ruokametsä ja sen kasvamista tutkiva keskus, joka luo uutta paikallista ruokakulttuuria sekä tuottaa ja jakaa tietoa ruokametsästä. Keudan luonto- ja ympäristöalan sekä ravintola- ja cateringalan koulutusohjelmat hyödyntävät keskusta. Alueen omaleimaisuus säilyy ja siitä muodostuu työpaikka-alue arviolta 100 henkilölle ja opiskelupaikka sadoille ja jopa tuhansille vuosittain. Alue on lähiretkeilyn ja -matkailun, historiasta ja luonnosta oppimisen paikka, jossa niin luonto kuin ihmisetkin voivat sopusointuisesti hyvin.
Kunnanjohtaja Outi Mäkelän mukaan kaavaehdotus tulee nähtäväksi maalis-huhtikuussa 2025 (14). Mitä me pidämme arvokkaana ja tavoittelemisen arvoisena?
Tämän tekstin kirjoittamisessa en ole käyttänyt teko-/keino-/apuälyä.
Nurmijärven uutiset julkaisi tästä lyhennetyn tekstin 8.4.2025. https://www.nurmijarvenuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/8426835
Uusimaa-kaava 2050 – Kaavaehdotuksen ilmastovaikutusten arviointi. 2019. Uudenmaan liiton julkaisuja E 226. https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2021/10/Kaavaehdotuksen_ilmastovaikutusten_arviointi_-_Uusimaa-kaava_2050.pdf. Lisäksi: Maakuntakaavan keskeiset yleiset määräykset. https://kartta.uudenmaanliitto.fi/docs/UK2050MjaM/fi/yleiset.html. Viitattu 30.3.2025
Ilvessalo, E. 2023. Sudentullin rakennusinventointi, lpv. 12.5.2023. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy. https://www.nurmijarvi.fi/wp-content/uploads/2024/10/Sudentullin-rakennusinventointi.pdf. Viitattu 30.3.2025
Ojanne, J. (toim.) 2007. Klaukkalan Metsäkylän kyläkirja
Helttunen, S., Launonen, T., Toitturi, K., Väänänen, T. 2024. Rakennusten korjattavuus- ja siirrettävyysselvitys 15.8.2024. Sustera Group tutkimusseloste. https://www.nurmijarvi.fi/wp-content/uploads/2024/10/Tutkimusseloste-Aittakalliontie-227-Nurmijarvi-15.8.2024.pdf. Viitattu 30.3.2025
Joutsiniemi, A. 2024, pääkirjoitus, Yhdyskuntasuunnittelu vol.62:2–3. https://journal.fi/yhdyskuntasuunnittelu/article/view/153237/100659
Voimassa olevan maakuntakaavan epävirallinen yhdistelmäkartta. https://kartta.uudenmaanliitto.fi/portal/apps/webappviewer/index.html?id=5f6a338dcc0045848d32cf41861e18e7. Viitattu 1.4.2025
Vauhkonen, M. 2022. Nurmijärvi, Sudentullin alue asemakaavan luontoselvitys 12.9.2022. Ympäristösuunnittelu Enviro. https://www.nurmijarvi.fi/wp-content/uploads/2024/10/Raportti_luontoselvitys_Sudentulli.pdf. Viitattu 30.3.2025
www.muinaismuistot.info. Viitattu 30.3.2025
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas. https://akp.nba.fi/wiki;hiilimiilu. Viitattu 30.3.2025
Karjalainen, S., Karlsson, R. & Marko Vauhkonen, M. 2024. Nurmijärvi, Sudentullin työpaikka-alue, Luontoselvityksen täydennys 24.9.2024. Ympäristösuunnittelu Enviro. https://www.nurmijarvi.fi/wp-content/uploads/2024/10/Raportti_luontoselvityksen-taydennys_Sudentulli.pdf. Viitattu 30.3.2025
Nurmijärven kunnan kotisivut. Henkilöitä historiasta: Kuvanveistäjä Toivo Jaatinen (1926-2017). https://www.nurmijarvi.fi/kuntalaisen-palvelut/kulttuuri-ja-vapaa-aika/museo/nurmijarven-historiaa/henkiloita-historiasta/toivo-jaatinen/. Viitattu 30.3.2025.
Ympäristöministeriö. Mitä on vihreä siirtymä? https://ym.fi/mita-on-vihrea-siirtyma. Viitattu 30.3.2025
Rikoslaki. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1889/39-001#chp_35v19900769__sec_1v19900769__heading. Viitattu 30.3.2025
Yleisötilaisuuden muistio 5.11.2024. https://www.nurmijarvi.fi/wp-content/uploads/2024/11/Muistio_Sudentullin_tyopaikka-alueen_yleisotilaisuus_20241105.pdf. Viitattu 2.4.2025
Nurmijärven kunta. 1985. Nurmijärven kulttuurimaisema. Nurmijärven Sanomat oy.